Historia

Cumulus Resort ennen – ja varsinkin nyt

Suosikkiketju syntyy

Vuonna 1965 avattiin Rantasipi-ketjun (nyk. Cumulus Resort) ensimmäinen hotelli, jonka lomailijat ja erityisesti perheet ottivat pian omakseen. Muutaman vuoden kuluttua avattiin Suomen ensimmäinen kokoushotelli, Rantasipi Joutsenlampi.

Useiden vuosien ajan Rantasipi-ketju tunnettiin suosittuna korpihotelliketjuna, jonka pääasiakasryhmät olivat loma- ja kokousasiakkaat. Vähitellen Rantasipi-hotelleja alkoi nousta myös kaupunkeihin, kunnes 1997 Rantasipi päätettiin palauttaa takaisin juurilleen – eli kauniiseen suomalaiseen maisemaan, lähelle luontoa.

Nykyään Rantasipi-hotellit tunnetaan Cumulus Resort -nimellä. Cumulus Resort -ketjun lomakohteet tarjoavat vierailleen rentouttavan irtioton arjesta. Cumulus Resort -hotelleissa nautit hyvästä palvelusta, ylellisestä hemmottelusta ja hotelliloman helppoudesta – unohtamatta yksilöllisten kohteiden monipuolisia liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia.

Cumulus Resort Airport Congress Center – hotelli maailman kynnyksellä

Cumulus Resort Airport Congress Center avattiin nykyiselle paikalleen huhtikuussa 1981 nimellä Rantasipi Airport Helsinki. Hotelli oli ensimmäinen varsinainen lentokenttähotelli, jonka asiakkaista suuri osa oli joko lähdössä matkalle tai palaamassa kotimaahan. Nykyisellä Aviapoliksen alueella sijaitsevalla hotellilla ei juurikaan ollut naapureita, sillä se oli noussut metsäaukean ja avaran peltomaiseman kupeeseen, silloiselle Takamaantielle.

Rantasipi Airportin avatessa ovensa asiakkaille käytössä oli 200 hotellihuonetta ja laajat ravintolatilat. Kotimaisten asiakkaiden lisäksi hotellissa vieraili myös paljon ulkomaalaisia vieraita joukossaan nimekkäitä julkkiksia, poliitikkoja ja viihdeartisteja. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1986, hotelliin valmistui lisäosa, jolloin saatiin käyttöön 99 uutta hotellihuonetta sekä ajanmukainen kokousosasto. Samalla otettiin käyttöön myös hotellin suosittu yökerho MayDay, jossa ajan hengen mukaisesti diskottiin ahkerasti pikkutunneille saakka – niin kotimaisin kuin ulkoimaisten vieraiden voimin.

Jotta asiakkaiden viihtyvyys voitaisiin taata, hotellihuoneita, yleisiä tiloja sekä kiinteistötekniikkaa peruskorjattiin viimeksi vuosina 2005–2008. Samalla hotellin huoneluvuksi muodostui 278. Syksyllä 2008 hotellin mittava uudistusprojekti sai jatkoa, kun hotellin yhteydessä olevan uuden kongressikeskuksen rakennustyöt aloitettiin. Modernisti varusteltu tämän päivän kongressikeskus avattiin maaliskuussa 2010 nimellä Rantasipi Airport Congress Center (nyk. Cumulus Resort Airport Congress Center). Se tarjoaa valoisat, avarat ja trendikkäät tilat jopa 600 henkilön kokoukselle, messuihin ja juhliin.

Kansainvälisen tason hotelli yksityis- ja yrityskäyttöön

Cumulus Resort Airport Congress Center on tehokas ja toimiva lentokenttähotelli Vantaan Aviapoliksessa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta, viiden minuutin päässä kansainvälisestä lentokentästä ja erinomaisten maantieyhteyksien varrella. Siellä viihtyvät niin maailmalle matkaavat lomalaiset, liikematkustajat kuin myös kiireiset kokousvieraat eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä hotellissa on noin 500 vuodepaikkaa. Avarien majoitustilojen lisäksi vierailla on käytössään viihtyisät saunatilat uima-altaineen, tasokas ruoka- ja tilausravintola, Business Corner sekä aulabaari.

Omalla autolla liikkuville on käytössä reilusti paikoitustilaa, sillä ulkoalueelta löytyvät parkkipaikat 550 autolle. Aivan Cumulus Resort Airport Congress Center -hotellin läheltä löytyvät mm. kauppakeskus Jumbo sekä viihdekeskus Flamingo elokuvateattereineen ja kylpylöineen. Nämä yhdessä muodostavat pääkaupunkiseudun suurimpiin kuuluvan palvelukokonaisuuden. Tiedekeskus Heuraka ja Suomen Ilmailumuseo ovat myös mielenkiintoinen osa Vantaan vapaa-ajan tarjontaa. Hyvät julkiset yhteydet Helsingin keskustaan ja maksuton aikataulunmukainen lentokenttäkuljetus hotellin ja lentokentän välillä tuovat lisää sujuvuutta asiakkaidemme viihtyvyyteen.

Maailmalle vain kivenheiton päästä

Cumulus Resort Airport Congress Center sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Nykyinen lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Suomalainen lentoliikenne sai kirjaimellisesti lentävän lähdön, sillä olympialaisten yhteydessä (5.7.–15.8.) Helsingin lentoasemalta lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa.

Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentoasemalta uudelle lentoasemalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin lentoasemalla oli vain yksi kiitotie, mikä nykyään tuntuu melko vaatimattomalta. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna lentoasema sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsingin lentoasemalle alkoi 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä vuonna 1969. Vuonna 1973 alkoivat turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä.

Nykyään Helsinki-Vantaan lentoasema on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria. Lentoasema työllistää noin 20 000 ihmistä 1500 yrityksessä ja yhteisössä ja on yksi Pohjoismaiden suurimmista lentoasemista. Kentällä on kolme kiitotietä. Helsinki-Vantaan lentoasema hoitaa noin 90 % Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Nousuja ja laskuja on yhteensä noin 600 päivässä, ja matkustajia muhkeat yli 13 miljoonaa vuodessa. Helsinki-Vantaa on paitsi Suomen suurin lentoasema myös johtava kaukoliikennekenttä Pohjois-Euroopassa.

Massaturismin monet kasvot 1950-luvulta nykypäivään

Vielä 1950-luvulla ulkomaanmatkailu oli lähinnä varakkaamman väestön, kuten taiteilijoiden ja pitkistä lomista nauttivien opettajien hupia. Vähitellen turismi alkoi kuitenkin kasvaa, kun elintaso nousi ja tekniikka kehittyi. Ihmisillä oli ylimääräistä rahaa, eivätkä matkat etelän lomakohteisiin enää kestäneet päiväkausia.

Legendaarinen matkailuyrittäjä Kalevi Keihänen aloitti matkailubisneksessä vuonna 1954 järjestämällä urheiluväelle kisamatkoja. Sittemmin kohderyhmä laajeni, kun edullisten Keihäs-matkojen myötä ulkomaanmatkailu kehittyi harvojen huvista kansalliseksi kulttuuriksi. Pian tavallinenkin kansa pääsi nauttimaan etelän ihmeistä esimerkiksi Mallorcan, Rodoksen ja Kanarian lomakohteissa.

Villeimpinä aikoina 1960- ja 70-luvulla etelän aurinkoon lennähti lähes 100 000 suomalaista vuodessa. Vaikka alkuaikojen matkailuun liittyi monia paheksuttaviakin sivuilmiöitä kuten liiallinen alkoholin kulutus, suurin osa seuramatkalaisista haki kuitenkin aitoja matkakokemuksia. Mallorcan porsasjuhlat olivat elämys ja kirjahyllyyn kertyi matkailukrääsää.
Kielitaidottomat matkaajat turvautuivat vieraissa kohteissa usein kotimaan nostalgiaan; jos tarjolla ei ollut lihapullia, saattoi automatkalla purkaa kaihoaan vaikka lauleskelemalla suomalaisia kansanlauluja.

1980-luku toi tullessaan matkailun todelliset hullut vuodet. Matkoista oli ylitarjontaa, minkä vuoksi matkoja kaupattiin jopa alle tuotantohintojen. Vaikka kohdemaiden halpa alkoholi aiheutti suomalaisturisteille edelleen valitettavia ylilyöntejä, Etelä-Euroopassa suomalaisista on silti aina pidetty. Näin siteeraa Aurinkomatkojen varatoimitusjohtaja Tom Selänniemi erästä hotellinomistajaa:
"Kun suomalaiset ottavat viinaa, he eivät tappele tai hajota hotellihuoneita kuten muut. He sammuvat sänkyynsä, eikä heistä ole mitään harmia."

Vähitellen kotimaankohteet nousivat jälleen ulkomaanmatkailun rinnalle. Koti-Suomi nousi arvoon samassa tahdissa, kun vapaa-ajanmatkustaja alkoi arvostaa hyvää palvelua, korkeaa laatua sekä turvallisia ja kiinnostavia kohteita. 

Lähteet: Wikipedia ja Yle.fi / Elävä arkisto